Sulhasen hääpäivän fiilikset

October 21, 2015, 11:18 am

Laitoin Antin nokan eteen muutaman kysymyksen sen fiiliksistä meidän hääpäivästä ja ihme kyllä se suostu vastaamaan niihin :D Joten tässäpä olisi nyt hänen mietteitä päivästä.

Kuva Jonna Helin Photography

Kerro miltä tuntui aamulla? Mitäs puuhasitte?

No pelattiin korttia ja juotiin kossua. Ei oikeastaan jännittänyt. Herättiin aivan liian aikaisin, koska Kata oli tehnyt aikataulut joihin hän oli ajatellut menevän kolme tuntia ja todellisuudessa hoidettiin ne puolessa tunnissa! Joten oltaisiin voitu rauhassa nukkua ainakin tunti kauemmin.

Kuva Jonna Helin Photography

Koska alkoi jännittämään? ja milloin se helpotti?

Yöllä jännitti ja uni ei tullut, hääpäivänä jännitti oikeestaan vasta kirkon sakastissa. Eniten jännitti ja ahdisti yllättäen valokuvaus. Juhlapaikalla jännitys helpotti kättelyn jälkeen.

Kuva Jonna Helin Photography

Miltä tuntui nähdä mut kun astelin sisälle kirkkoon?

Epätodellinen fiilinki,ei uskonu et nyt mennää.

Kuva Jonna Helin Photography

Mikä oli kivointa päivässä? Mikä stressaavinta?

Yllättävää kyllä tanssit ja se kun huomas et ihmiset viihty. Stressaavinta oli tietty valokuvat.

Kuva Jonna Helin Photography

Tekisitkö jotain toisin? mitä, miksi?

Polttarivideot olis voinu jättää näyttämättä, ei niinkää niitten sisällön takia vaan tiedossa olleiden tietotekniikkaongelmien takia.

Kuva Jonna Helin Photography

Kerro sun fiilikset morsiamen ryöstöstä! :P

Vitutti. Meinasin soittaa taksin. Ainut asia mitä olin toivonut, ettei mua laiteta laulamaan niin eikös sitten pitänyt vetää Joutsenlaulu. Onneksi ei sentään tarvinnut yksin laulaa.

Kuva Jonna Helin Photography

Hihihii olipa kiva saada Antinkin ajatuksia tänne! :)

- Katriina ja vähän Anttikin :P

↧

Hääkirppis

October 22, 2015, 4:29 am

≫ Next: Kiitoskortit lähti tilaukseen

≪ Previous: Sulhasen hääpäivän fiilikset

Heippsu!

Mulla meni hermo siihen, että askarteluhuone on aivan täynnä vielä hääkamaa ja pikku hiljaa pitäisi alkaa askartelemaan joulujuttuja, joten päätin pistää kaikki tavarat fb.n kirpparille ja ne mitä ei pian mene lähtee roskiin :D Haluan mun huoneen takaisin! Elikkä poistin täältä blogista ton kirppiksen, mutta ei huolta te, jotka ootte jo varannu tavaroita ne on edelleenkin tulossa teille.

Joten jos kiinnostaa niin menkää kurkkimaan tuolta -> Hääkirpputori

- Kata

↧

Kiitoskortit lähti tilaukseen

October 23, 2015, 4:44 am

≫ Next: Pitkän pitkä onnittelujono

≪ Previous: Hääkirppis

Tilattiin vihdoin ja viimein kiitoskortit! Viime yön niitä pohdin ja suunnittelin ja nyt ne ovat tilauksessa. Huh mikä homma pohtia mitkä kuvat olivat juuri oikeat korttiin ja päättää teksti...

Nyt jälkeen päin mietin, että miten voisin käyttää tunnin jo sen pohtimiseen, että kumpi on parempi "ikimuistoisesta päivästä kiittäen" vai "unohtumattomasta päivästä kiittäen" :D Hitto oon tyhmä! Noh sitten kun kortit saapuvat niin näette kumpaan päädyin.

Meillä oli kaksi vaihtoehtoa korteiksi. Neliön mallinen, jossa on monta eri kuvaa tai sitten suorakulmion mallinen pitkä kortti, jossa olisi ollut kaksi kuvaa. Tykkäsin ihan hirveästi molemmista, joten valinta oli vaikea! Äiti oli kuitenkin sitä mieltä, että neliö jossa on monta kuvaa on kivempi muisto vieraille... Eli se sitten tilattiin.

Paljastetaan nyt sen verran, että ainakin tämä kuva päätyi korttiin ;)

Kuva Jonna Helin Photography

- Katriina

↧

Pitkän pitkä onnittelujono

October 23, 2015, 11:28 am

≫ Next: Ruokailu

≪ Previous: Kiitoskortit lähti tilaukseen

Hei jatketaampa taas meidän häiden läpikäyntiä! :) Potrettien jälkeen kiidätettiin siis juhlapaikalle, jossa meidän ihanat vieraat jo odottelivat malttamattomina partyjen alkamista... En ollut yhtään ajatellut koko kättelemistä etukäteen ja se tulikin kyllä vähän shokkina miten hemmetin kauan siinä kesti! Yli 160 ihmistä siinä sitten halailtiin ja tuntui, etten sanonut mitään muuta pitkään aikaan kuin kiitos, kiitos tai voi kiitos paljon :'D Muistan jossain kohtaa ajattelevani, että nyt sen on jo pakko olla pian ohi, mutta sitten katsoin jonon perälle ja tajusin etten edes näe viimeistä ihmistä...

Kuva Jonna Helin Photography

En osaa sanoa yhtään miten kauan siinä meni, mutta kauan! Ja se tuntui vielä varmasti pidemmältä ajalta kun jo itse todella malttamattomana odotti, että kumpa vaan pian pääsisi sisälle ja saisi polkaistua juhlat kunnolla käyntiin! :D

Kun kaikki viimein oli halittu ja kätelty niin nostettiin vielä lasit kuohuvaa pihalla ja sitten siirryttiin sisälle, jossa oli ruokailu alkamassa.

- Kata

↧

Ruokailu

November 2, 2015, 6:27 am

≫ Next: Potretteja kaasojen & bestmanien kanssa

≪ Previous: Pitkän pitkä onnittelujono

Pitopalvelun roolissa oli Poukanville. He olivat loihtineet maukkaat ja kauniin näköiset ruuat ja palvelu oli todella ystävällistä. Olimme tyytyväisiä valintaamme ja vierailtakin saatiin paljon kehuja ruuasta.

Oltiin syöty kaasojen kanssa viimeksi aamulla joten alkoi jo vähän tuntumaan, että on nälkä ja lappasinkin lautaseni täyteen ruokaa. Pöytään päästyäni kuitenkin huomasin, etten saanut juuri mitään alas... Yritin närppiä vähäsen kaikkea, jotta tietäisin miltä ruokamme maistui. Se oli todella hyvää, mutta jännitys vei ruokahaluni pois. En voinut uskoa, että olen juuri parhaillaan omissa häissäni! Olin niin hämmentynyt siitä, että en malttanut syödä vaan rupattelin kaikkien kanssa :D

Menun esittelinkin jo aiemmin, mutta tässä vielä kuvia kauniista tarjoilupöydästämme.

Kaikki kuvat: Jonna Helin Photography

Ruokailu meni mielestäni todella ripeästi siihen nähden, että vieraita oli yli 160. Ajattelin, että kuumuudella saattoi olla tähän vaikutusta. Monet halusivat sen takia nopeasti ulos ja jättivät santsikierroksen väliin. Me siirryimme heti kun olimme syöneet kuvailemaan perheen, kaasojen ja bestmanien kanssa yhteiskuvia. Siitä kohta lisää :)

- Katriina

↧

Potretteja kaasojen & bestmanien kanssa

November 21, 2015, 3:30 am

≫ Next: Ihana pikku sormuspoika

≪ Previous: Ruokailu

Vähän on hidasta tämä mun postaustahti.. Mutta lupaan, että varmasti kerron häät loppuun kun kerran tällainen on aloitettu niin viedään se myös loppuun. :D

Ruokailun jälkeen siis siirryttiin kuvailemaan pellon reunalle kera kaasojen ja bestmanien.

Mun ihanat kaasoni! Ja voi vitsi miten tykkään noista mekoista. Sopii niin hyvin kaikille ja näissä on se hauskuus kun siitä saa niin helpolla erilaisen kun vaihtaa sitomistyyliä. Kaikki taisivat vaihtaa kirkon jälkeen vähän erilaiseksi.

Bestmanit ja varsinkin sulho olivat vähäsen vastaan näitä kuvauksia ja mutisivat sen tylsyydestä. :D Mutta olen niin tyytyväinen, että saatiin heidätkin suostumaan kuviin, koska näistä tuli niin kivoja.

Lopuksi otettiin vielä muutama yhteiskuva ja yhteen saatiin meidän ihana sulhaspoikamme Leokin mukaan!

Kaikki kuvat on ottanut Jonna Helin Photography.

Mitäs tykkäätte? Minusta näistä tuli aika hauskoja :P En oikein välitä sellaisista perus pönötyskuvista, joten nämä ovat enemmän kuin mieleeni!

- Katriina

↧

Ihana pikku sormuspoika

November 23, 2015, 11:14 am

≫ Next: Vuoden hääblogi 2016 -ehdokas täällä hei!

≪ Previous: Potretteja kaasojen & bestmanien kanssa

Muutama kuva saatiin myös sormuspojan kanssa napattua. Häntä ei vain laisinkaan kiinnostanut kummitädin kuva intoilut :D Joten piti sitten keksiä kaikkea kivaa hassuttelua, että saatiin vähän hymyä huuleen.

Tein tietysti samanlaisen rusetin Leolle kun bestmaneille. Hänellä oli myös valkoinen paita ja henkselit! Pikku bestman :)

Pakko sanoa, että näistä tuli kyllä ihan mun lemppareita koko hääkuvista! Ihana Leo <3

Kuvat: Jonna Helin Photography

- Kata

↧

Vuoden hääblogi 2016 -ehdokas täällä hei!

December 7, 2015, 3:13 am

≫ Next: Ei vitsit miten tää aika hujahtaa!

≪ Previous: Ihana pikku sormuspoika

Kuva

Voi vitsit, miten kiva oli herätä ja huomata mun blogini päässeen ehdolle Love Me Do - häätapahtuman vuoden hääblogit -äänestykseen. Kiitoksia minua sinne ehdottaneille ! <3 Nyt sain taas kovasti uutta inspiraatiota kirjoittaa tänne meidän hääjuttuja.

Eli mun Vuodet vieriä saa -blogia voit käydä äänestämässä kahdessa eri kategoriassa (vuoden hääblogi ja vuoden hääblogi tulokas) vaikka kerran päivässä 6.12.2015-16.1.2016 TÄÄLLÄ

- Katriina

↧

Ei vitsit miten tää aika hujahtaa!

January 2, 2016, 9:04 am

≫ Next: Sikariteltta

≪ Previous: Vuoden hääblogi 2016 -ehdokas täällä hei!

Terve! piiiitkästä aikaa täällä taas.

...Ja ihan huikean ihanaa vuotta 2016 kaikille! Etenkin tämän vuoden hääpareille <3 Muistakaa nauttia joka hetkestä.
Viime vuosi oli mulle ihan ehdottomasti lempparivuosi, koska häät! Muistan miten täpinöissä viime vuonna olin uuden vuoden juhlinnasta, kun odotin niin kovasti, että tulee se "meidän vuosi" 2015 ja nyt se on jo ohi, hö :( Noh jospas keksittäisiin tähänkin vuoteen jotain spesiaalia... hihih.

En ole ehtinyt tänne bloggeriin edes piipahtamaan sen vertaa joulukuussa, että olisin ehtinyt teidän muiden blogeja lukemaan, mutta sen korjaan nyt heti tammikuussa ja käyn katsastamassa mitäs kaikille kuuluu.

Jep, mutta eikös nyt jo viimein olisi aika kertoa teille ihanille lukijoille, jotka ootte vieläkin vaan jaksaneet käydä tarkistamassa, että olenko jo jatkanut postauksia häistä. Niin tosiaan kertoa mites ne häät sitten meni :D Hitaasti mutta varmasti.. hahah.

Terkuin, Katriina

↧

Sikariteltta

January 2, 2016, 9:39 am

≫ Next: Bestmanin puhe

≪ Previous: Ei vitsit miten tää aika hujahtaa!

Oon pihtaillut postausta meidän sikaribaarista, koska tuun niin vihaiseksi kun ajattelenkin asiaa, ettei meillä ole kunnon kuvia yhdestä tärkeimmästä ohjelmastamme häissä! Olin eniten innoissaan meidän näistä kaikista karkkipuffet/photobooth/vieraskirjapöytä -ohjelmista niin juuri tästä sikariteltasta. Olisin siis enemmän kuin innoissaan esitellyt sen teille kera kivojen kuvien.

Valitettava tosiasia on nyt kuitenkin se, että meillä ei ole juuri mitään kuvia siitä! Mikä harmittaa mua niin todella paljon. Pakko siis mennä näillä mitä on...

Kuva Jonna Helin Photography

Kuva Jonna Helin photography

Nää on tosiaan ainoat kuvat teltasta, jotka saatiin kuvaajalta. Onneksi joillakin vieraista löytyi muutama kuva niin saan vähän edes näytettyä teille meidän huikeaa sikaribaaria.

Eli me pystytettiin juhlateltta ilman seiniä hääpaikan pihalle perjantaina ja sinne sitten roudattiin tynnyrit, jotka pikkusisko ja sen poikkis maalasivat spraymaalilla hopeaksi. Ne oli ennen punaisia ja he saivat ne peittymään kahdella spraypurkilla ja vieläpä todella tasaisesti! En voi olla muuta kuin tyytyväinen tulokseen ja eipä kyllä juuri käynyt kukkaronkaan päälle :) Niiden päälle laitettiin vanha ovi joista muodostui siis sikaribaarin pöytä!

Ainut kuva pöydästä on tämä, jonka Juha nappasi perjantaina kun asettelin malliksi tavarat paikoilleen jotta iskä ja Juha osasivat hääpäivänä käydä laittamassa tavarat oikeisiin paikkoihin. Kuvasta puuttuu vielä shottilasit viskipullon vierestä ja sinkkiämpäristä pikkusikarit.

Sikariteltta oli todella suosittu paikka. Siellä kävi kokoajan iso kuhina kun porukka kävi napsimassa vähän viskiä ja tupruttelemassa erilaisia sikareita. Kun ilta pimeni niin katossa olevat valot ja kynttilät toivat ihanaa tunnelmaa.

Meille jankutettiin ennen häitä, että muistatte sitten käydä kiertelemässä pöydissä vieraiden kanssa juttelemassa. Mutta aina kun yritettiin lähteä kiertelemään pöytiä niin jämähdettiin ensimmäisiin pöytiin eikä päästy loppuun asti ikinä. Niin tämä sikariteltta oli niin loistava asia tämän suhteen, kun siellä oli helppo käydä juttelemassa vieraiden kanssa. Se toimi siis kohtaamispaikkana koko illan. :D

- Kata

↧

Bestmanin puhe

January 13, 2016, 5:39 am

≫ Next: Jatketaan puheilla

≪ Previous: Sikariteltta

Jaahas, jatketaampa sitten taas

Bestman aloitti puheiden pitämisen ja se olikin huikea aloitus. En olisi ikinä uskonut, että kyseinen herra pystyy tuollaiseen suoritukseen :D höhöö. Hän oli opetellut koko puheen ulkoa ja joutuikin vain kerran katsomaan paperiin koko puheensa aikana.

Kuva Jonna Helin Photograph

Alkuun hän soitti Samae Koskisen - Läski mulkku, jota hän sitten puheessa avasi, että

"Tossa kuulitte varmaan ton biisin mikä tuli, niin se oli Samae Koskisen - Läskimulkku. Se oli alusta alkaen kun aloin tätä puhetta suunnittelee ni se oli päivän selvää, että se tulee tähän. Se oli niinku se, että se biisin sanat kuvastaa erittäin hyvin tätä mun ja Antin juttua.. Tuolta internetistä kattelin niin löyty Samaen kommentteja tähän kappaleeseen, tässä pari suoraa lainausta: Se kertoo siitä, että kaverit ovat ajautuneet vähän erilleen, asutaan eri kaupungeissa, toisella on lapsia ja näin. He ovat tehneet eri valintoja elämässään ja silti se tietty yhteys säilyy. Luulen, että se säilyy sellaisten herkässä iässä koettujen erilaisten kokemusten kautta. Ollaan ihastuttu samoihin tyttöihin ja käyty munasillaan yöllä uimassa. Semmosia kolmekymppisiä pikkukaupungin kavereitahan nuo selkeästi ovat. Biisin nimeä Samae kommentoi seuraavasti, näen sen sellaisena äijien hellittely nimenä. Riihimäellä nämä termit ovat tällaisia, jos haluaa kunnioittaa toista sanotaan tyyliin vitun homo, vaikka se ei ole poliittisesti korrektia niin kyllä se toinen tietää mitä sillä haetaan."

Jonka jälkeen hän sanoi, että allekirjoittaa nämä Samaen kommentit täysin. Ja että kyllä häntä olisi henkilökohtaisesti itseä kummastuttanut enemmän jos hän olisi alkanut laulamaan täällä, että tykkään susta niin että halkeen. :D

Kuva Jonna Helin Photography

Puheessaan hän kertoi miten he Antin kanssa tapasivat ja ystävystyivät armeija-aikoina. Samalla hän esitteli myös kaksi muuta heidän porukkaansa kuuluvaa kaveria, jonka jälkeen hän kertoi mitä he yleensä tekevät yhdessä. Sen jälkeen hän kertoikin milloin kuuli ensimmäisen kerran minusta ja minun tapaamisesta.

"jossain näistä laivareissuista viitattiin tohon Kataan ensimmäisen kerran ja siitä en sana tarkkaan muista, mutta siinä oli joku, että joutuu käymää muijan kans kaiken maailman lukiopippaloissa."

Sitten hän kertoi, että tapasi minut ensimmäisen kerran yhden heidän inttipoppoon häissä, jonka jälkeen hän paljasti, että tietysti oli Facebookista käyny tarkistamassa, että minkälainen tyyppi se on. Hän kuvaili näin "Noh se oli tommonen tumma, terveen näkönen... mutta onhan se eriasia kun näkee ekan kerran face to face" :DDD Kiitos Jesse!

"No mä oon nyt Katan nähnyt semmoset viis kuus kertaa ehkä, että en kauheen hyvin toisaalta tunne vielä. Mä miettisin yhtä adjektiivia millä vois hyvin kuvailla Kataa ja Antin sanavarastostahan se löytyy. Se käytti sitä joskus armeijas. Yltiöpositiivinen, Anttihan saa sen kuullostamaan erittäin negatiiviselta.. Mä tarkoitan pelkkää hyvää" :D
Tämä oli ihan minun lempparikohta koko puheesta ja taisi olla vieraistakin kun alkoi kauhea hörötysnauru.

Sen jälkeen hän puhui kivasti Antista, mikä minun mielestä kuvasi häntä tosi hyvin. Minun ihanin mies <3
"Anttia kun rupes miettii jotain hyvää adjektiivia kuvaamaan ni se oli vähän hankalaa. En mä keksiny.. Vaatimaton, erittäin vaatimaton kaveri. Se pitää kyllä meteliä ittestään, mutta ei se kyllä egoaan sillä koita kohottaa, että se älämölöää muuten sitte. Maanläheinen kaveri"
Niin totta, Antti jopa itse sanoi seuraavalla kerralla kun muisteltiin Jesse puhetta, että joo kyllä toi on kyllä totta :D

Puheensa hän lopetti jonkinnäköiseen outoon runoon, missä puhuttiin kulkusten kilahtelusta.. Noh sellaiseen Jessen tyyliseen :D

Katsoin meidän häävideoa tässä samalla, että osasin kertoa tarkkaan noita bestmanin lainauksia ja voii, että miten ihana sitä on joka kerta katsoa uudestaan ja uudestaan <3 Maailman paras päivä, iiihanien ihmisten kanssa.

Tässä vielä tämä meidän lyhytversio häävideosta, jos joltakin on jäänyt näkemättä tai muuten vaan haluaa muistella <3

- Kata

↧

Jatketaan puheilla

January 14, 2016, 4:32 am

≫ Next: Kakkukahvit

≪ Previous: Bestmanin puhe

Seuraavaksi puheen piti ihana kaasoni Vivika. Hän kertoi siitä miten meidän rakkaustarina alkoi Antin kanssa ja miten kauan se on kestänyt.

Kuva Jonna Helin Photography

"Kuus ja puol vuot suurinpiirtein seurannu vierest tätä touhu ja ny olla tääl. Kaik ei varmasti tiedä mist on touhu alkanu ja oma muistikuva no se voi tietyst olla vähä eri sit mikä o virallista ja mikä ei ol virallista, mut oma muistikuva menee vuoteen 2008. Tosa tytöitten kans pidetti sellassi perinteissi pikkujoului ja täl kertta sit paikkan ol Palttilan Kartanon savusauna. Ilta men iha hyvi siin sit tytöitten kans ja hetken pääst Kata rupes sit vinkkama et Rositta pyyr Hena tän. Se ties et Henan kyydis Antti ol ain. No Rositta sit pyys ja no aikalail siit se sit läks."

Ihana Laitilan murre, en kestä ! :D Vivikakin oli opetellut koko puheen hienosti ulkoa ja välillä vain vilkaisi papereihinsa. Mun mielestä oli niin hellyyttävää, että hän muisti tuon illan ja jakoi sen kaikkien meidän läheisten kanssa. Se on mulle tärkeä ilta <3

Kuva Jonna Helin Photography

"Siit talvest, aika niilt metreilt on sellanen termi syntyny kun Kata ja Antti. Ja se on muuten sellainen termi et vaikkas tarkotat toist ni sä voit käyttää sitä. Se on semmonen termi et se on vaa niinko yks sana."

Hahah... Joo myönnetään! Harvemmin kuulee enää, että joku kysyisi vain mun kuulumiset tai että mitä mä aioin tehdä viikonloppuna jne. :D

Meidän tarinan jälkeen hän kertoi miten oppi tuntemaan mut ja millainen ihminen olen.

"Mä olen tuntenut Katan rippileirilt saak. Ol pakko muutta keske rippileiri sama huonesse ku ol nii hyvä jutut. No aika paljo kerto tietyst se et kaaso rivis ei ol yks eikä kaks eikä kolme ku meit o oikkiast kuus. Ni se et Katan niinko läheispiirihi ni siihe kuulu oikkiast tosi mont. Katal o yht pali niit hyvän päivän tutui ku niit iha oikkiast läheissi ja se o aika spesiaali."

Hän puhui niin kauniisti musta, että mulla meni ainakin ihan tunteisiin. Oli niin hienoa kuulla, että mun ystävyys merkkaa niin paljon<3

Kuva Jonna Helin Photography

- Kata

↧

Kakkukahvit

January 14, 2016, 5:09 am

≫ Next: Sinne me tahdomme muuttaa - Emmi Heijari

≪ Previous: Jatketaan puheilla

Heti kaason puheen jälkeen alkoi kahvittelut ja samalla aukesi karkkipuffet. Kakku oli meidän pitopalvelun tekemä, mutta se ei todellakaan ollut meidän toiveiden vastainen. Pyydettiin kerroskakkua joka värjättäisiin liukuvärillä niin, että alkaisi valkoisella ja loppuisi minttuun. Toivoin myös, että kakun yläosassa olisi valkoinen iso kukkanen, mutta ei ruusu.

Kuva Jonna Helin Photography

Jep... Tällainen saatiin. Miten meni noin niinku omasta mielestä... Kaiken kruunaa se, että en voi sietää vaaleansinistä ja vihaan ruusuja kakussa :D Kaasot oli ollut kauhuissaan kun he olivat nähneet kakun, että ei hitto mitähän Kata sanoo! No ei pelkoa. Katahan ei välittänyt tuollaisesta pikkuasiasta pätkän vertaa hääpäivänä. Kakku maistui juuri siltä mitä oltiin toivottu joten se oli tärkeintä ja onhan se kaunis kakku. Ei siinä mitään, mutta ei mulle.

Kakun kanssa tarjolla oli pipareita teemaväreihin sopivana ja tietysti se herkkupuffet. Kahvi/tee ja Konjakki/Mozart valkosuklaa. Näistäkään ei valittevasti ole yhtään kuvaa :(

Kuva Jonna Helin Photography

Samalla kun kahvittelu alkoi aukesi myös drinkkibaari.

Kuva Jonna Helin Photography

- Katriina

↧

Sinne me tahdomme muuttaa - Emmi Heijari

January 14, 2016, 7:20 am

≫ Next: Polttarivideot

≪ Previous: Kakkukahvit

Me saatiin häälahjaksi mun pikkusiskolta hänen itse kirjoittamansa lastenkirja Sinne me tahdomme muuttaa. Emmi oli etukäteen sanonut mulle vain, että hänellä on sellainen lahja meille mikä pitää esitellä häissä, että hän tarvitsee siis pienen ajan päivän ohjelmaan. Tää on ensimmäinen kirja minkä Emmi on laittanut ihan kirjaksi asti ja kuvituksen siihen on tehnyt Ida Juva. Onhan hän aina paljon kirjoitellut ja tulee vielä kirjoittamaankin, mutta silti tämä tuli ihan puskista, että hänen ensimmäinen kirja oli meidän häälahja ! <3

Kuva Jonna Helin Photography

Se kertoo Katinan ja Anan yhteisestä matkasta, joka on maailmankaikkeuttakin tärkeämpi kohti ihanaa maata. Kun luettiin kirja huomattiin heti, että siellä oli ihan selviä viittauksia meihin. Oli hauskaa huomata, miten Emmi tuntee meidät ja tajuaa kuinka paljon me rakastetaan toisiamme. Kirjan päähenkilöiden nimet ovat mielestäni myös niin ihanat, koska mun lempparinimi on ollut lapsuudessa Katina ja Anttia kutsutaan tälläkin hetkellä aina silloin tällöin Anaksi.

Ihan huikea idea! Joskus tulevaisuudessa on sitten ihana lukea lapsillemme satua, jonka on kirjoittanut heidän tätinsä meille. Olin ihan kyyneleet silmissä kun tajusin tilanteen... Luulin kokoajan, että Emmi on työstänyt jotakin pientä dia-esitystä meille, mutta eiii tulikin jotain niin paljon parempaa ja ainutlaatuisempaa.

Emmi puhui pienen pätkän rakkaudesta ja siitä miten paljon rakkautta käsitellään kirjallisuudessa. Hänen mielestään on todella vaikea määritellä silti, että mitä se oikea rakkaus sitten on. Hän sanoisi kuitenkin, että kaikista lähimmäs pääsi Tove Jansson kirjassaan Muumipeikko ja pyrstötähti. ja hänen mielestä kaikista hauskinta siinä oli se, että Tove Jansson ei koskaan edes yrittänyt kuvailla rakkautta.

"Se oli hauska ja kiemurteleva tie. Se teki mutkia ja hypähdyksiä joka suuntaan ja toisinaan se meni solmuun itsensä kanssa, ihan vain pelkästä ihastuksesta. Sellaisella tiellä kulkemiseen ei väsy. Sellaista tietä tulee luultavasti perille pikemmin kuin suoraa ja ikävää.

Jonka jälkeen hän luki vielä lempikohtansa kirjasta, joka menee näin "On hassua ja mukavaa, miten jotkut sellaiset Katinankin kaltaiset pienet asiat saattavat rakastaa jotakin niin, etteivät saa siitä kyllikseen. Sitä vaan rakastaa ja rakastaa ja rakastaa kunnes varpaita kipristelee ja pää menee pyörälle."

Siskokset <3

Kiitos vielä tuhannesti, Emmi <3

- Katina

↧

Polttarivideot

January 14, 2016, 8:14 am

≫ Next: Huuuuurjat rosvot

≪ Previous: Sinne me tahdomme muuttaa - Emmi Heijari

Emmin esittelyn jälkeen oli tarkoitus katsoa meidän molempien polttarivideot heti, mutta niin kuin Matias jolta saatiin lainaan videotykki jo etukäteen varoitti, että yleensä siinä kohtaa kun pitäisi laittaa video pyörimään niin tulee teknisiäongelmia.

Kuva Jonna Helin Photography

No viimein saatiin kuvat pyörimään oikein päin ja äänillä. Ensin näytettiin Antin panssarivaunulla ajoa... Joka on ollut aina hänen unelmansa, päästä ajamaan panssarivaunua.

Ja siihen perään näytettiin mun polttareista Tamin vinkit avioliittoon, jotka päästiin hyvällä tuurilla kuulemaan kun satuttiin samalle jokilaivalle toisen polttariporukan kanssa. He ehdottivat, että jäätäisiin kuuntelemaan myös Tamia. No mehän jäätiin ja onneksi jäätiin! Hauska pätkä, etenkin viimeinen ohje sai vieraat höröttämään. :D

Pahoittelut jo etukäteen kun meidän polttariporukka kikattaa lähinnä koko ajan. Ei voinut olla hihittämättä. Taidettiin kaikki olla niin onneissaan ku saatiin tällainen mahdollisuus.

- Katriina

↧

Huuuuurjat rosvot

January 14, 2016, 12:00 pm

≫ Next: Hassuttelua kameran edessä

≪ Previous: Polttarivideot

Heti kun Tamin vinkit päättyivät, huomasin jonkun lähestyvän minua hyvin humaltuneesti ja huivi päässään. Ensimmäinen reaktio oli tietysti juosta karkuun ja hihittää :D Noh rosvo sai kuitenkin minut kiinni ja yhtäkkiä minua oli kantamassa monta rosvoa ulos...

Kuva Jonna Helin Photography

Hahah en kestä noita mun jalanpohjia :D Huomaa hyvin, että on kävellyt kokopäivän ilman kenkiä!

Rosvot veivät mut juhlatilan nurkalle, josta kuultiin hyvin sisälle. He oli varaneet mukavasti morsianta ajatellen olutta, viinaa ja ison sikarin. :D Tää oli kyllä ehdottomasti hauskin tapahtuma koko häissä.

Bestmanit olivat vastuussa tästä perinteisestä hääohjelmasta, joten he sitten toteuttivat sen juuri sillä tavalla miten toivottiin että ei. Pyydettiin ettei Antin tarvitse tehdä mitään noloa, koska se ei sitä varmasti suostu tekemään ja sitten mua ei saada takaisin.

No mitäs se sulhanen sitten joutui tekemään....

Kuva Jonna Helin Photography

Morsiamen takaisin saamiseksi hänen piti laulaa bändin ja bestmanien kanssa Joutsenlaulu... Voitte kuvitella miten hän hyppi riemusta tämän kuullessaan. Ensimmäisenä hän oli tokaissut että, mä tilaan nyt taksin terve. Kyllä mä suuresti ihmettelin, kun alkoi laulu kuulumaan, että miten ikinä se on suostunut... Olin niin onneissani, että jeiij se haluaa mut siis takaisin.

Kuva Jonna Helin Photography

Mutta eheii, laulu ei vielä riittänyt vaan sitten hänen piti vielä tanssia Paranoidin tahtiin. Bestman Mikael onneksi vähän avusti ja yhdessä sitten jotakin liikkeitä vähän irtosi. Tiedoksenne, että Antti ei tanssi ei ainakaan ilman kolmea promillea. :D

No hienosti hän suoriutui kaikesta ja vielä hymyilikin kun mut palautettiin, että ei se nyt varmasti loppupeleissä ollut niin hirveää.

- Katriina

↧

Hassuttelua kameran edessä

January 15, 2016, 1:48 am

≫ Next: Morsiamen isän puhe

≪ Previous: Huuuuurjat rosvot

Yhtenä ohjelmana häissämme toimi koko illan ajan photobooth. Se toimi myös samalla vieraskirjana. Olin tehnyt itse kankaasta seinäkoristeen, jonka edessä kuva otettiin ja sen vieressä oli mun ja kaasojen askartelemat propsit. Yksi kaasoistani toimi tässä illan ajan vastaavana, eli hän kävi kyselemässä välillä, että onko kaikki ottaneet jo kuvan vieraskirjaan. Samalla hän hoiti polaroid-kameran akun lataamista ja papereiden lisäämistä kameraan.

Kuva Jonna Helin Photography

Kuvaa Jonna Helin Photography

Polaroid kuvat olivat käteviä, koska niissä oli tarrapinta. Eli niistä vain revittiin takaosa pois ja liimattiin vieraskirjaan, johon alle kirjoitettiin sitten terkut.

Photobooth oli suuressa käytössä koko illan. Itsekin tuli oltua aika monessa kuvassa mukana ja hauskaahan siinä aina oli.

Kuva Jonna Helin Photography

Hellyyttävin hetki oli kun kummipoikamme tuli vetämään hameesta ja pyysi, että mentäisiin ottamaan kuvaa ja tottakai sitten mentiin.

Kuva Jonna Helin Photography

Hihihi, ihana pieni viiksi-Valle ilmapallonsa kanssa <3

- Katriina

↧

Morsiamen isän puhe

January 18, 2016, 6:00 am

≫ Next: Kaksi onnellista, luodut toisillensa

≪ Previous: Hassuttelua kameran edessä

Kuva Jonna Helin Photography

Iskän puhe oli ihana! Odotin kovasti sitä ja myös jännitin hänen puolestaan, että miten hän suorituu kun oli se varmasti tunteikas paikka myös isälle. Hänellä oli myös tuplajännitys päällä kun heti puheen jälkeen alkoi meidän häävalssi, jonka hän lauloi.

Aluksi hän muisteli minun syntymää ja iloitsi siitä miten paljon ollaan ehditty kokemaan ihania hetkiä perheen kanssa.

"Katriina muistellessani sitä hetkeä, jolloin näin silmiesi loisteen ensimmäistä kertaa ja sain sinut käsivarsilleni sairaalan synnytyssalissa ja sitä onnen tunnetta jota äidin kanssa silloin saimme tuntea. Esikoisen syntymä on aina sykähdyttävä ja unohtumaton hetki."

"Miten paljon onkaan tapahtunut mukavia ja mieleenpainuvia asioita ennen tätä päivää, kun tänään sain sinut virallisesti luovuttaa Antille. Yhdessä perheen sekä ystävien kanssa on vuosien varrella tehty mukavia retkiä ja vietetty ikimuistoisia hetkiä. Samalla nähty kasvusi pienestä tytöstä tähän päivään sen iloineen ja suruineen, mutta niin kuin laulussa sanotaan; tuon kasvun haikean tuskan, senkö antaisin pois eihän kukkia ruskan vielä keväällä poimia vois."

Kuva Jonna Helin Photography

Hän kertoi sitten millainen Antti on ja aika osuvasti kertoikin. Tämä on lempikohtani iskän puheessa <3

"Antti, sitten sinä saavuit ovellemme ja äidin kanssa jännitimme, että minkälainen vävypoikaehdokas sieltä oikein mahtaa tulla. Ja täytyy sanoa, että ensi hetkestä alkaen olemme olleet hyvin tyytyväisiä ja on ollut myös ilo saada sinut osaksi perhettämme. Mukava on ollut seurata, miten rakennusalan -ammattilaisena kunnostit, oman työsi ohella nykyisen asuntonne uuteen uskoon, juuri teidän näköiseksenne kodiksi. Se miten yhdessä olette valmistautuneet tulevia häitänne varten, tekemällä kaikki hääjärjestelyt itse, koristeita ja rekvisiittaa myöten. Vaikka välillä oletkin joutunut toppuuttelemaan hammasta purren Katriina jatkuvia uusia ideoita niin kaikki on kuitenkin valmistunut ajallaan hääjuhlaanne varten. Ja sitä kädentaitoa mitä teillä molemmilla on, ei voi olla ihailematta. Luonteenpiirteesikin ovat tulleet meille sen verran tutuksi, tässä matkan varrella, että varmuudella voinkin sanoa, että mitään lapatossua, Katriina ei sinusta saa, vaan tasavertaisen, vahvat mielipiteet omaavan, rehdin Suomalaisen miehen."

Kuva Jonna Helin Photography

Sitten hän kertoi mitä rakkaus on ja miten sitä tulisi kohdella, eli saatiin hyviä vinkkejä miten hyvää suhdetta vaalitaan ja hoidetaan... pointtina tässä oli, että "Jokainen hyvä parisuhde sisältää rakkautta ja vihaa".

Puheensa hän päätti näin; "Paljon tapahtuu pienen ihmisen sisällä, kun hän kypsyy, aikuistuu, viisastuu ja tasapainoittuu ja on vihdoinkin valmis rakkauteen ja avioliittoon. Me vanhemmat ja varmasti kaikki muutkin täällä salissa olevat, tunnemme suurta liikutusta, lämpöä ja ystävyyttä tässä hääjuhlassanne. Tänä elämänne romanttisimpana ja tärkeimpänä päivänä, Katriina ja Antti. Hääpäivästäkin eteenpäin tehkää toisenne onnellisiksi. Olette tehneet hyvän kahden kaupan, mistä on hyvä jatkaa elämää yhdessä."

Kuva Jonna Helin Photography

- Katriina

↧

Kaksi onnellista, luodut toisillensa

January 18, 2016, 7:35 am

≫ Next: Tyttären valssi

≪ Previous: Morsiamen isän puhe

Kuva Jonna Helin Photography

Heti isän puheen jälkeen alkoi meidän häävalssi, jonka iskä siis lauloi yhdessä bändin kanssa. Pyysin iskältä heti kun tiedetttiin häävalssimme, että voisiko hän laulaa sen meille. Onneksi hän suostui, koska olen aina tykännyt kuunnella kun iskä laulaa ja hän myös tykkää laulamisesta, joten tämä tuntui ainoalta hyvältä vaihtoehdolta. Meidän valssina oli Janne Raappanan - Kaksi Onnellista.

Niin katsovat toisiaan silmiin.

Kaksi onnellista, täynnä rakkautta.

He tanssivat nousevat pilviin

Kaksi onnellista, luodut toisillensa.

Nyt huoli on pois ja jos huomen sen tois

niin yhdessä helpommin kestää.

Vain kahdella on sama tie kohtalon,

kun yhteinen on määränpää.

Kuva Jonna Helin Photography

Iskä harjoitteli laulua usein ennen häitä ja aina herkistyin kun kuuntelin häntä. Pelkäsinkin, että valssimme menee ihan vollottamiseksi, mutta ihme kyllä selvisin ilman kyyneliä ja sen sijaan vain hihitin Antin kanssa... Lähinnä meidän surkeaa tanssimista. Mä olen aina osannut tanssia ihan hyvin, mutta Antti ei ole koskaan ennen tanssinut, niin ei se vielä ihan loistavasti mene, mutta eiköhän tässä jatketa harjoituksia niin saadaan sekin sujumaan. Meillä on tulossa monet ystävien häät ensi vuodelle niin täytyy reenata kunnolla tämä vuosi, jotta voidaan sitten loistaa tanssilattialla :D

Mua jännitti ihan kamalasti tämä meidän tanssi. Ahdisti kun tiesin, että kaikki tuijottavat silmä kovana ja huomaavat jos mokaamme. Ei muuten varmasti olisikaan jännittänyt, mutta kun sitä mun mekkoa ei oltu todellakaan suunniteltu tanssiin. Harjoittelin muutaman kerran iskän kanssa se mekko päällä ja tuntui, ettei siitä voi tulla mitään. Sitten sovittiin Antin kanssa, että noh koitetaan olla mahdollisimman paikallaan niin kyllä se siitä sitten. Harmittaa kun oltiin aluksi harjoiteltu kaikkia pyörähdyksiä ja muita kivoja juttuja siihen, mutta sitten multa loppu rohkeus kun kokeilin tanssia sen mekon kanssa..

Loppuillasta kun tanssittiin, en enää juurikaan välittänyt mekosta kun se oli sitten jo päivän aikana mennyt niin huonoon kuntoon pihalla, niin sujui tanssitkin paljon paremmin. Harmittaa kun murehdin liikaa mekkoa meidän häävalssissa, kun nyt se jäi niin perus pliisuksi se meidän tanssi sitten.. mutta nää on näitä, turha enää jossitella :D

Nappasin tän kuvan meidän videosta.

- Katriina

↧

Tyttären valssi

January 19, 2016, 2:41 am

≫ Next: Iiiiiik! Sitä ollaan finaalissa

≪ Previous: Kaksi onnellista, luodut toisillensa

Häävalssin jälkeen tanssittiin mun vanhempien kanssa. Oltiin ehdottomasti sitä mieltä Antin kanssa, että tässä kohtaa tulee sitten jo kaikki muutkin tanssimaan. Meidän mielestä on tylsää katsella kolme kierrosta tanssia kun ensin häävalssi ja sitten molempien vanhemmat. Ajateltiin, ettei se ole kellekkään kiva vaihtoehto.

Kuva Jonna Helin Photography

Oltiin sanottu etukäteen jo, että kaasojen ja bestmanien on tultava tanssimaan tässä kohtaa ja samoin molempien perheille oltiin annettu ehdoton määräys. :D Ennen meidän häävalssia kuulutettiin, että sen jälkeen pitää tulla kaikkien tanssimaan, ettei hääpari halua tanssia enää keskenään. Olikin huikeaa huomata miten monet noudatti tätä, tanssilattia oli aivan piukassa ja siellä oli sellaisiakin pareja tanssimassa, jotka eivät normaalisti tanssi ollenkaan. Oltiin niin iloisia tästä!

Kuva Jonna Helin Photography

Tähän kohtaan toivottiin bändiltä Tyttären valssia kun kerran iskän kanssa valssattiin.. Mulla ei ollut tietoa tällaisesta kappaleesta, mutta onneksi iskä sitten vinkkasi tästä. Ei varmasti mikään muu kappale olisi sopinut paremmin tunnelmaan.

Harmi, että meillä ei ole kuvaa siitä kun tanssitaan vanhempien kanssa, mutta onneksi videolla sitten näkyy meidän tanssit. Nappasinkin videosta kuvan, jossa näkyy miten täynnä tanssilattia oli ja sitten tietty kuvan musta ja iskästä! :D

Tyttären valssi

Morsiusvalssi soi sulle nyt näin,

kun luotani lähdit

mä ikävään jäin.

On vuodet niin kauaksi

jääneet jo taa,

se lapsuutes mieleeni saa.

Valssihin sulhanen morsion vie,

näin alkavi teille nyt yhteinen tie.

Oot morsian kaunis ja onnellinen,

tuo pien oma tyttönen.

Tyttärein, on valssi tää sun,

oothan lapseni mun.

Toivon sulle onnea vain,

vaik' kyyneleet silmiini sain.

Ennen kun alttarin ääreen sun vein,

mä lahjaksi sulle tän sävelen tein.

Kai viuluni sulle sen soittaa nyt saa,

sinut toiselle sain luovuttaa.

Tyttärein, mulle rakkahin oot,

nyt liittonne enkelit ain varjelkoon.

Soi morsiusvalssin nyt säveleet nää,

ne sinulle muistoksi jää.

Tyttärein, on valssi tää sun,

oothan sä lapseni mun.

Toivon sulle onnea vain,

vaik' kyyneleet silmiini sain.

Kuva Jonna Helin Photography

Tyttären valssin jälkeen tanssittiin Antin vanhempien kanssa, jonka jälkeen lähdettiin ripeästi tuulettumaan kun tuli kyllä niin tuskasen kuuma kolmen tanssin jälkeen.

- Katriina

↧